Kapasten asuinalueet ja määrät 2


Mistä tulemme, missä asumme?

Paljonko meitä on Kapasten suvussa? Kysymykseen on monta mahdollista vastausta. Nimi voi vaihtua sukupolvesta toiseen, geenit pysyvät. Sukunimeltään Kapasiksi kirjattujen lisäksi sukuumme kuuluu luonnollisesti myös muun nimisiä. Jokainen meistä määrittelee itse, mihin sukuihin itsensä identifioi. 

Sukulaisten lukumäärän sijaan vastaan yksinkertaisempaan kysymykseen: Paljonko on Kapasiksi nimettyjä? Heidän asuinpaikkansa heijastaa samalla koko suvun maantieteellistä jakaumaa.

1800-luvun Kapaset asuivat Laatokan ja Saimaan välisessä Suomessa. Sen jälkeen Kapasten asuinalue on vähitellen laajentunut itäisestä Suomesta ympäri maailman. Savosta ja Karjalasta Kapasia muutti 1800-luvulla Inkerinmaalle, 1900-luvulla Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin. Yllä oleva kartta on luotu julkisten tietokantojen datasta. Se osoittaa, että 1800-luvun esivanhempamme olivat savolaisia ja karjalaisia. 1900-luvun Kapaset levittäytyivät eri puolille Etelä-Suomea.

Mitä on tapahtunut tämän jälkeen? Tilastojen mukaan Savonlinnan seutu säilyi Kapasten asuinkeskittymänä läpi 1900-luvun ja on sitä edelleen 2000-luvulla. 1900-luvun loppuvuosikymmeninä yhä useammat Kapaset valitsivat asuinpaikakseen pääkaupunkiseudun. Kapasten lukumäärässä pääkaupunkiseutu ohitti Savonlinnan noin vuonna 2014.

Perisavolainen Kapasten suku

O.A.Kallio on kirjoittanut artikkelin savolaisista suvuista. (Alunperin julkaistu kirjassa Suomalaisia sukuja ja sukunimiä. Joka perheen sukunimi- ja sukututkimusopas, toim. Börje Thilman, Kauniainen 1968. Artikkeli on nykyään luettavissa sivulla www.genealogia.fi/nimet/nimi85s.htm)

Kallio luokittelee Kapasen ”oikeiden perisavolaisten sukunimien” ryhmään. Näitä hän jaottelee vuoden 1890 henkilömäärien mukaisesti kolmeen suuruusluokkaan. Vuonna 1890 Savossa oli 122 ”suursukua”, joihin kuului  yli 500 henkeä. ”Pienempiä” 200-500 hengen sukuja oli parisataa ja noin saman verran ”pieniä” 50-200 hengen sukuja. Kapasen suvun O.A.Kallio luki viimeksimainittuihin.

Toisaalta Kapasen nimi on ollut vähäisestä henkilömäärästään huolimatta tunnettu. Kuuluisa suomalainen sukututkimuskirja Genealogia Sursilliana ilmestyi vuonna 1850. Siinä oli lähinnä ruotsinkielisiä nimiä: kirjan noin 2.000 sukunimeä käsittävään rekisteriin mahtui vain noin 200 suomalaista nimeä. Yksi niistä oli Kapanen. (www.genealogia.fi/nimet/nimi98s.htm)

Kapaset karttatietokannoissa

Nimi Kapanen löytyy yllättävän monesta paikasta Suomen kartalla, ja nuo paikat ovat muualla kuin Kapasten asuinkeskittymät. Mikä lienee niiden historia?

Kapaset vuosituhannen vaihteessa

Vuoden 2018 tilastojen mukaan noin joka 5 000:s suomalainen oli Kapanen. Suomalaisten sukunimien yleisyyslistalla Kapanen oli noin sijalla 900.

Kiinnostuin Kapasten asuinpaikkojen kartoittamisesta 1970-luvulla. Viisivuotiaana löysin ensimmäiseksi tiedonhakuvälineekseni puhelinluettelon. Jokaisella perheellä oli lankapuhelin, ja numerot oli listattu oman verkkoryhmän puhelinluettelossa aakkosjärjestyksessä. Jos teki mieli vilkaista, keitä sukulaisia – tai ainakin saman nimisiä – lähiseudulla asui, vastaus löytyi eteisen puhelinpöydältä.

Paikallisen puhelinluettelon mukaan Helsingin Puhelinyhdistyksen alueella asui 1970-luvun alussa kahdeksan Kapasen perhekuntaa, joista kaksi asui Lauttasaaressa. Niistä toinen oli meidän perheemme, toisen taustalla oli isäni aiempi avioliitto.

Seuraavan kerran perehdyin Kapasten levinneisyyteen puhelinluetteloiden avulla 1990-luvulla. Tällä kertaa kävin läpi Suomen kaikki verkkoryhmät. Näin oli mahdollista arvioida koko Suomen kapaisuus-jakaumaa. Yhdellä rivillä julkaistiin henkilön (tai useamman) nimi, kotiosoite ja puhelinnumero, välillä myös ammatti.

Puhelinliittymien perusteella Savonlinna ja sen pohjoispuoli eli Kerimäki-Enonkoski olivat edelleen selkeästi Kapasten suvun ydinaluetta. Vähäisempiä määriä meistä asui Etelä- ja Keski-Suomessa. Helsingin eli suuntanumeron 90 alueella oli nyt 78 riviä Kapasia. Pääkaupunkiseudun osalta Kapasten määrä oli siis noin kymmenkertaistunut 20 vuodessa.

Verkkoryhmien numerojärjestyksessä Kapasten määrät vuonna 1996 näkyvä alla. Nämä ovat siis Kapasten puhelinliittymien määriä, eivät henkilömääriä, ja joukosta puuttuvat salaiset liittymät:

  • 90 Helsinki: 78
  • 911 Tammisaari: 2
  • 913 Lohja: 3
  • 914 Hyvinkää ja Riihimäki: 6
  • 915 Porvoo: 1
  • 916 Forssa: 1
  • 917 Hämeenlinna: 6
  • 918 Lahti ja Heinola: 3
  • 921 Turku: 32
  • 922 Uusikaupunki: 1
  • 924 Salo: 1
  • 930 Kankaanpää: 2 (joista toinen kertoi olevansa puuseppä ja toinen eläintentäyttäjä)
  • 931/935 Tampere: 22
  • 933 Vammala: 3
  • 936 Pälkäne: 6
  • 938 Rauma: 3
  • 941 Jyväskylä: 30
  • 944 Saarijärvi: 6
  • 945 Äänekoski: 5
  • 951 Kouvola: 5
  • 952 Kotka: 1
  • 953 Lappeenranta: 5
  • 954 Imatra: 12
  • 955 Mikkeli: 6
  • 956 Mäntyharju: 2
  • 957 Savonlinna: 86
  • 958 Pieksämäki: 2
  • 959 Kangasniemi: 1
  • 962 Kristiinankaupunki: 1
  • 964 Seinäjoki: 8 (joista yksi valokuvausliike Foto-Kapanen)
  • 971 Kuopio: 7
  • 972 Varkaus: 5
  • 973 Joensuu: 22
  • 975 Lieksa: 2
  • 976 Nurmes: 2
  • 977 Iisalmi: 2 (jotka sama henkilö, jolla kaksi eri puhelinta)
  • 979 Suonenjoki: 1
  • 981 Oulu: 1
  • 982/983 Ylivieska ja Raahe: 1

Kun kävin läpi tietoja, huomasin jo oman perheemme kohdalta, että absoluuttisen lukumäärien osalta päättelyyn sisältyy monenlaisia epävarmuustekijöitä. Kotipuhelintamme käytti Helsingissä kolme eri Kapasta. Toisaalta perheemme löytyi toiseen kertaan suuntanumeron 955 kohdalta, koska myös mökillämme oli puhelin. Asuinpaikkojen painotukset voi kuitenkin päätellä melko luotettavasti:  383:sta Kapasen puhelinliittymästä oli vuonna 1996 

  • Savonlinnassa 22%
  • Helsingissä 20%
  • Turussa 8%
  • Jyväskylässä 8%
  • Tampereella 6%
  • Joensuussa 6%
  • ja muualla huomattavasti vähemmän.

Vuonna 2004 tein taas koko Suomen kattavan haun. 3. syyskuuta 2004 Suomesta löytyi 1065 puhelinnumeroa, joiden haltija on Kapanen. Tällä välin tietoliikennetekniikka oli muuttanut yhteiskuntaa, ja samalla aiemmat 78 verkkoryhmää oli korvattu 13 telealueella. Yhä useammat olivat hankkineet matkapuhelinliittymän, ja tämän vuoksi puhelinliittymien kokonaismäärä oli noussut huomattavasti. Puhelinliittymä itsessään ei kuulunut enää mihinkään tiettyyn telealueeseen (ellei operaattoria sellaiseksi halua ajatella) mutta numerohaun tiedoissa näkyi henkilön asuinpaikka, joten Kapasten maantieteellistä jakaumaa pystyi edelleen päättelemään.

Vuosituhannen alkuvuosina Helsinki (140 Kapasen puhelinta) näytti nousseen melkein Savonlinnan (141) tasolle. Näistä tiedoista ei edelleenkään voi päätellä Kapasten lukumäärää: joillakin meistä oli sekä työ- että kotipuhelin, joissakin perheissä oli vain yksi puhelin, ja joillakin puolestaan oli salainen numero.

Vuoden 2004 paikkakunnat, joista löytyi yli kymmenen Kapasta:

  • Savonlinnassa oli 141 eri Kapasten puhelinta
  • Helsingissä oli 140 kpl
  • Kerimäellä 50
  • Vantaalla 44
  • Turussa 40
  • Espoossa 32
  • Tampereella 31
  • Jyväskylässä 31
  • Imatralla 31
  • Enonkoskella 15
  • Kuopiossa 21
  • Joensuussa 16
  • Varkaudessa 12
  • Lappeenrannassa 11
  • ja Lahdessa 11.
kartta_kaupungit

kartta_suomi_kapaset_pieni

Jos verrataan Kapasten asuinpaikkoja vuonna 2004 ja saman ajan Suomen kaupunkien asukasmääriä (kts kuva yllä, sekin suurenee klikkaamalla), todetaan, että Kapasten määrä ei juuri ole korreloinut kaupunkien asukaslukuihin. Länsirannikon ja Pohjois-Suomen Kapaset ovat enimmältään jättäneet muiden sukujen asuttavaksi. On suuria kaupunkeja kuten Oulu tai Rovaniemi, joista ei löytynyt tässä haussa yhtään Kapasta.

Karttakuva vasemmalla näyttää Kapasten vuoden 2004 asuinkeskittymät. Pisteiden kirkkaus kuvaa Kapasten määrää. Muistisääntö näyttäisi olevan helppo: Kapaset asuttavat Suomenselän eteläpuolista Suomea.

Lähdettyään Savosta Kapaset eivät selvästikään vain valuneet valtavirran mukana. Perinteisesti Kotkaa on pidetty ’Savolaisten Amerikkana’, jonne Savosta muutettiin työn perässä, mutta Kotkasta puhelinluetteloanalyysi löysi vuonna 2004 vain 9 Kapasta. Kapasten suurmuutto kohdistui 1900-luvun aikana Helsinkiin.

Nyt (2018) on vierähtänyt jo pitkän aikaa edellisestä systemaattisesta Kapas-kartoituksesta. 2010-luvulla teleyhtiöt huomasivat, että yhteystietojen myymisestä voisi tehdä liiketoimintaa. Nykyään koko maan kattavan haun tekeminen Kapasista tulisi kalliiksi yksityishenkilölle. Tästä eteenpäin voimme jatkaa Kapasten kokonaismäärän seurantaa väestörekisterin nimitilastojen avulla.

Kapasten määrä 2013

Väestörekisterikeskus tilastoi nimien lukumääriä. Väestörekisterin tietokannassa ovat mukana suomalaiset, jotka olivat elossa 1964 tai ovat syntyneet sen jälkeen. Nimitilastoihin lasketaan sekä nykyiset että entiset nimet: naisten sukunimien määrä on siten huomattavasti suurempi kuin miesten.

14.10.2013 oli Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan olis Suomessa vuosien 1964-2013 aikana rekisteröity yhteensä 2196 Kapasta (814 miestä ja 1382 naista).

Lokakuussa 2013 oli elossa 1540 Kapasta (571 ja 969), joista nykynimeltään Kapasia oli 1122 (545 ja 577) ja entiseltä nimeltään 418 (26 ja 392).

Heistä asui ulkomailla 91 (70 nykyistä Kapasta, 21 entistä Kapasta). Vuosien 1964-2013 aikana rekisteröidyistä Kapasista on ehtinyt kuolla 656 (243 miestä ja 413 naista).

Kapasten määrä 2014

Ilta-Sanomat julkaisi maaliskuussa 2016 hakukoneen, jolla voi kartoittaa sukunimen esiintyvyyttä Suomen kunnissa. Vuodelta 2014 peräisin olevien tilastotietojen mukaan Kapasia oli 1025 kpl. Tämä oli ensimmäinen näkemäni tilasto, jossa Helsingissä asui enemmän Kapasia kuin Savonlinnassa.

kapanen_suomen_kunnissa_2014

Mikäli tämän tilaston ja Väestörekisterikeskuksen tilaston (kts. yllä, 1122 Kapasta Suomessa vuonna 2013) vertailukelpoisuteen voisi luottaa, niin Kapasten määrä olisi vähentynyt noin sadalla henkilöllä yhden vuoden aikana. Tämä tuskin pitää paikkaansa. Eivät Kapaset yhdessä vuosikymmenessä sukupuuttoon kuole. Uskaltaudun jopa ennustamaan: Kapasia on Suomessa vuonna 2020 edelleen noin 1000 kpl.

Kapasten määrä 2016

Kävin 2016 taas Väestörekisterikeskuksessa:

7.3.2016 Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan on Suomessa vuosien 1964-2016 aikana rekisteröity yhteensä 2233 Kapasta (826 miestä ja 1407 naista), joista on samana aikana ehtinyt kuolla 700  (259 ja 441).

Maaliskuussa 2016 oli elossa 1533 Kapasta (567 ja 966). Heistä oli nykynimeltään Kapasia 1106 (538 ja 568) ja entiseltä nimeltään 427 (29 ja 398). Ulkomailla asui 93 (71 nykyistä, 22 entistä).

Sukunimi-infon tiedot 2018

Verkkoon ilmaantui vuonna 2018 uusi sivusto Sukunimi-info osoitteeseen www.tuomas.salste.net/suku/nimi/
Kansallisista tietokannoista luotujen sivujen joukossa on myös Kapasten sivu www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kapanen.html

Vuonna 2024 sivulla oli seuraavat tiedot Kapasten lukumäärästä eri vuosina (mukana niin Suomessa kuin ulkomailla asuvat):

v. 1970 1045
v. 1985 986
v. 2014 1030
v. 2016 1028
v. 2018 1021
v. 2020 1024
v. 2022 1006
v. 2023 998

Suhteellisesti eniten Kapasia oli vuonna 2018 Enonkoskella, jossa asui 13 Kapasta. Muiden paikkakuntien tietoja ei tämä palvelu tarjonnut.

Sukunimi-infon ansiosta löysin myös kartat, jotka näyttävät Kapasten syntymäpaikat 1884-1934 ja asuinpaikat 1939-1958 pohjautuen julkisiin tietokantahakuihin.


Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2 ajatuksia aiheesta “Kapasten asuinalueet ja määrät

  • Pasi Kapanen

    Mulla olisi 1732 luvulle asti menevä sukututkimus omasta sukuhaarastani. Selvitys alkaa talollinen Matti Kapanen, Huhtia kylästä / Matts Capain Huhtias by, synt. 1734 ja kuoli 26.10.1788 ja vaimonsa Katri Hyvärinen. Jaakkiman suunnalla sitten poikansa Matti/Matts. Ja tämän ryhmän alkuosoitteena löytyy Kurenranta 8, Jaakkima. Edesmennyt isäni löytyy tutkimuksen loppuosasta, Kaarlo Toivo, s. 2.2.1928 Jaakkimassa. Hänen sisarensa Vappu Kaarina elää edelleen 84 v.

    Siinä ei ole päiväystä mutta aikaa siitä on vähintään 10 v ja ehkä 15-20 vuottakin. On entisajan koneella kirjoitettu. Selvityksen tehnyt henkilö löysi tiedot Mikkelin maakunta-arkistosta jos oikein muistan.

    Asun Dominikaanisessa Tasavallassa ja ”harrastuksenani” Suomen kunniavarakonsuli siellä (kunniatehtävä, ei työ). Nyt olen syntymäkaupungissani Raumalla ”kesän vietossa” hiukkasen etuajassa.
    maili: pasi@kapanen.info, web: http://www.kapanen.info

  • Tarja Kapanen

    Hei. On netti ihmeellinen, katsoin tänään onko suomessa Leo Kapanen – nimistä henkilöä….näin löysin tämän sivun. Mieheni Mika Kapanen s. 1970 isä Reino Kapanen s. 1930 Tuutarissa tuli Suomeen äitinsä Sonja Kapasen, sisarensa Veeran ja veljiensä Pertin ja Paulin kanssa (yksi lapsista oli kuollut) Viron kautta Hankoon . Appiukkoni Reino oli lapsista vanhin. Heidän isänsä Paavo Kapasen venäläiset hakivat kellarista jossa perhe oli piilossa. Paavosta ei tuon jälkeen ole mitään tietoa. Hangosta perhe tuli Kangaslammille. Reino kuoli Varkaudessa v. 2009, Pertti muutamaa vuotta aiemmin Ruotsissa. Pauli asuu edelleen Ruotsissa. Veera asuu Jyväskylän lähellä. Mieheni on Reinon ainoa lapsi. Meillä on kaksi tyttöä, vanhemmalla on reilun vuoden ikäinen Leo-poika. Tyttäremme mies otti Kapasen nimen naimisiin mennessä. Toivetta suvun jatkolle on siis meillä. Muista sukulaisista ei ole mitään tietoa. Asumme Varkaudessa. Kuulisimme mieluusti lisää mahdollisista sukulaisista. T. Tarja Kapanen tarja.kapanen@efora.fi