Tunteikas sisältö, muistiinpainuva muoto – siinä viestin tarttuva ruoto 1

I write this post exceptionally in Finnish.
I consider here the education of Finnish language and rhetorics.

Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa todettiin ihmisillä olevan taipumus uskoa helpommin ajatelmia, jotka on riimitetty. Tutkimuksesta kerrotaan kirjassa ‘To sell is human. The surprising truth about persuading, convincing and influencing others’ (Daniel H. Pink, 2015). Tämä myyntimetodeista kertova kirja nousi  New York Timesin Best Seller -listan kärkeen.

Heini Larros (twitter: @HeiniJLarros)  pohti 24.6.2015 Juristikirjeen artikkelissaan, miten tätä osaamista voidaan käyttää oikeudenkäynneissä.
www.suomenlaki.com/juristikirje/nain+myyt+ajatuksesi+helpommin…

Minä puolestani pohdin asiaa Suomen kilpailukyvyn kannalta – mistä syystä tekstini on suomeksi 🙂 – ja laajennan aiheen riimeistä retorikkaan.

Jo roomalaiset ja kreikkalaiset tiesivät, että taidoista tärkein on puhetaito – kyky välittää viesti tehokkaasti. Klassisissa länsimaisissa kouluissa osaamista on pidetty yllä ja kehitetty. Luokkakaverini Saksassa opiskelivat ensimmäisenä vieraana kielenään latinaa ja roomalaisen laatutason mukaista puhetaitoa. Miten Suomessa? Hallitsemmeko retoriikan?

Yritysviestinnänkin perusteos on Aristoteleen Runousoppi. Häpeän tunnustaa, että en ole sitä opiskellut. Suosittelen niin itselleni kuin muille.

Aristoteles opasti, miten tarinoihin rakennetaan toimiva alku, keskiosa ja loppu. Tarinatyyppejä Aristoteles hahmotti neljä: tragedia, epiikka, komedia ja lyriikka.  Asiaan kuin asiaan löytyi hänen käsitemalleissaan samoin neljä piirrettä:
1) Aine (hyle) kuten pronssipatsaassa pronssi tai runossa sanat
2) Teoksen muoto (eidos), joka tekee siitä tietyn lajin edustajan
3) Muutosprosessi ja
4) Päämäärä (telos).

Tarkemmin yrityksen johtamisen ja kehittämisen tarpeisiin pureutui Stephen Denning kirjassaan “Squirrel Inc. – A Fable of Leadership through Storytelling“. Oma kellastunut kappaleeni näyttää olevan ensipainos vuodelta 2004. Suosittelen. Kirjaa myydään edelleen, painos toisensa jälkeen.

Kirja kuvasi seitsemän erilaista perustarinan muotoa, joita tarvitaan yrityksen viestintätarpeisiin. Nämä kannattaa hallita, olitpa sitten yritysjohtaja, tiiminvetäjä tai asiantuntija.

Minä en noita seitsemää muotoa enää muista, vaikka juuri sen verran työmuistin kapasiteetiksi lukemiseni aikoihin vielä uskottiin. Uudemmissa tutkimuksissa kapasiteetin uskotaan olevan enää 4 mieltämisyksikköä. Aristoteles osasi siis myös laskea.

Käyttäjäkokemuksen näkökulmasta hyvin muotoiltu tuote on

• ominaisuuksiltaan oikea (ei liian paljon, ei liian vähän),
• helposti opittava (tai vaihtoehtoisesti ei oppimista ollenkaan vaativa eli intuitiivinen),
• helposti ymmärrettävä,
• mieleenpainuva,
• luotettava ja
• lopuksi tuotteen käytöstä jää hyvä mieli.

Tämä kaikki pätee myös tuotteeseen, jonka olomuotona on olla puhuttu viesti.

Palaan tuohon tutkimuksen väitteeseen “riimittely tehostaa viestin uskottavuutta.” Uskoisin, että jos tällainen korrelaatio on, välittävänä tekijänä on muistijäljen vahvuus. .Mieleenpainuvuutta loppusoinnut lisäävät varmasti. Toisto uppoaa aivoihin. Ensimmäinen kerta luo hermoyhteyksiä, toinen kerta vahvistaa samoja yhteyksiä. Loppusoinnut lisäävät myös havaitun ennalta-arvattavuutta. Onnistunut arvaus luo positiivisen kokemuksen, joka puolestaan vahvistaa muistijälkeä. Ehkä tuo positiivinen kokemus sitten luo uskottavuuttakin?

Riimit eivät kuitenkaan riitä, olipa sointu alussa tai lopussa. Ensinnäkään tuotesuunnittelun kaunis ulkokuori ei auta, jos asiasisältö ei ole kunnossa. Toisaalta sitten kun hyvää sisältöä aletaan muotoilla – oltiinpa sitten oikeussaleissa tai yritysneuvottelussa – on syytä hallita retoriikka monipuolisesti.  Tavoitteeseen pääsy voi vaatia niin runonlaulajan kaunopuheisuutta kuin argumentointimiekkailijan torjuntoja ja iskuja.

Onko suomalaisten puhetaito kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla? Pidämme kyllä huolen hyvästä sisällöstä mutta käärimmekö sen huolimattomaan muotoon?  Jos tuote näyttää ulospäin kömpelösti tehdyltä, on turha yrittää saada asiakasta uskomaan, että sisällä olisi laadukasta osaamista.

Kommentoi tässä tai twiittaa –
älä loppusoinnuista piittaa