Sukuhaarat 36


Oma taustani: Kerimäen Kapaset

Olen Jussi O. E. Kapanen.  Tietoni perustuvat isäni Leo Kapasen (1929-1992)  aloittelemaan sukututkimukseen. Varhaisin hänen löytämänsä esi-isä oli  Jaakko Kapanen  (Jacob Kapain, s. 1705), joka eli 1700-luvun alkupuolen Kerimäen Simpalan kylässä.

Olen tuon Jaakon pojanpojanpojanpojanpojanpojanpoika: Jacob Kapain (s. 1705) -> Lauretius Kapain (s. 1753) -> Jacobus K (s. 1777) -> Petter K (s. 1809) -> Abraham Kapanen (s. 1843) -> Otto Kapanen (s. 1893) -> Leo Kapanen (s. 1929) -> Jussi Kapanen (s. 1966). Heidän lähisukulaisensa näkyvät oheisesta puusta, jonka voit suurentaa klikkaamalla.

kapanen_sukupuu01

Isäni pikkuserkku Unto Kapanen (1918-2012) on yksi Kapasten sukua perusteellisimmin selvittäneistä henkilöistä, ja hän oli päässyt sukututkimuksessa vielä askeleen pitemmälle: Hänen tutkimuksensa mukaan 1705 syntyneen Jacob Kapainin isä oli vanhempi Jacob Kapain (1672-1752), joka kuoli Kerimäen Pitkälässä 80 vuoden ikäisenä. Kapasten geenit tuntuvat antavan mahdollisuuden pitkään elämän.

Sukumme Kapaset ovat pysyneet pitkään Kerimäen suunnalla: perheiden asuipaikoiksi on mainittu Kerimäki, Savonranta, Enonkoski, Karvila, Ruokojärvi, Louhi, Sääminki, Hanhijärvi. Levittäydyimme laajemmin ilmeisesti vasta 1900-luvulla (katso myös Missä Kapaset asuvat).

Varhaisin oman sukuni asuinpaikka oli 300 vuotta sitten Simpalan kylä, joka sijaitsee Savonlinnan ja Punkaharjun puolivälissä. Google Maps lykkää Simpalan keskuspisteen Kapakkalantien risteykseen (Simpala Google Mapsissä). Mahtaisiko tien nimikin viitata Kapasiin?

Kerimäen Simpalan kylän elämää 1850-luvulta kohti nykypäivää on esitellyt Joensuun yliopiston tutkija Heikki Kupiainen kirjassaan ’Savotta-Suomen synty, kukoistus ja hajoaminen’ (2007)  karttojen, haastattelujen ja valokuvien avulla. Simpalan kylän paikannimistä Kupiainen on kirjoittanut mukaansatempaavan artikkelin ’Viisi kertomusta kylänraitin varrelta’ (1988).

Sukupuu verkossa

Olen kirjannut sukupuutani geni.com-palveluun. Jacob Kapainin jälkeläisiä on siellä näkyvissä noin 160.

Karjalan Kannaksen ja Laatokan pohjoispuolen  Kapaset

(Sortavalan alueella on kuulemma ollut useampiakin Kapasten sukuhaaroja. Tiedätkö enemmän – kerrohan minullekin.)
Karjalaisten vuonna 1952 kokoamasta  osoitekalenterista löytyy 27 Kapasta, jotka olivat asuneet luovutetulla alueella. Nimilista perustuu henkilöiden omiin ilmoituksiin eli se ei ole täydellinen. Kapasten asuinkeskittymiä tästä voidaan kuitenkin päätellä. Klikkaa kuva suuremmaksi: Kapasten asuinkuntia ovat olleet Sortavala, Jaakkima, Suistamo, Suojärvi, Viipuri ja Viipurin maalaiskunta.
kapaset_Karjalassa
  • Sortavalasta on mainittu seitsemän Kapasta: Maanviljelijä Antti Kapanen, asioitsija August Kapanen, työmies Jalmar Kapanen, emäntä Marja Kapanen, talollinen Pauli Kapanen, rouva Selma Kapanen ja työmies Toivo Kapanen.
  • Jaakkimasta oli mainittu kahdeksan Kapasta: Antti, Arvo, Eero, Helmi, Linda, Meeri, Toivo ja Viljo Kapanen.
  • Suistamolla asuivat Aili ja Kalervo Kapanen.
  • Suojärvellä asui Heikki Kapanen.
  • Viipurissa asuivat Alfred, Hilma, Kaarlo ja Saima Kapanen.
  • Viipurin maalaiskunnassa (ja tarkemmin Talissa) asuivat Aarne, Hilja, Kalevi, Leo ja Onni Kapanen.
Sortavala:
Jaakkima:
  • Enimmäkseen Jaakkiman rippikirjoihin pohjautuvat Tarkkosen suvun sukutaulut (tarkkonen.com) sisältävät 1600-1800-luvuilta 135 (!) Kapasta.
  • Tässä yksi vanhimmista Jaakkiman rippikirjoihin merkityistä Kapasten perheistä: Juho Matinpoika Kapanen syntyi arviolta noin 1685 ja puolisonsa Inka Kapanen  noin 1695. Heidät vihittiin arviolta noin 1718, ja heillä oli yksi lapsi: Beata (s. 1727).
  • Myös Sihvosen suvun sukutauluista löytyy Kapasen perhe Jaakkimasta: Antti Kapanen (s. 8.11.1858) asui Jaakkimassa puolisonsa Annan (o.s. Sihvonen) ja lastensa Maria ja Antti Kapasen kanssa.
  • Suomen jääkäriliikkeeseen kuului 1895 vapaaehtoista. Kapasen sukua edusti Juho Kapanen (1893 Jaakkima – 1918 Osnabrücken). Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Juho Kapanen ja Alviina Silvennoinen.
  • Jaakkiman Kapaset ovat tehneet myös pitkiä muuttomatkoja kohti kohti länttä. Kaarlo Kapanen syntyi 2.2.1928 Jaakkimassa ja muutti myöhemmin Raumalle. Hänen poikansa Pasi Kapanen syntyi Raumalla ja edustaa Kapasen sukua nyt Dominikaanisen Tasavallan kunniakonsulina (www.kapanen.info). Pasin hallussa on 1732 asti menevä sukututkimus: ”Selvityksen alussa on talollinen Matti Kapanen, Huhtia kylästä/Matts Capain Huhtias by, synt. 1734 ja kuoli 26.10.1788 ja vaimonsa Katri Hyvärinen. Jaakkiman suunnalla poikansa Matti/Matts. Tämän ryhmän alkuosoitteena löytyy Kurenranta 8, Jaakkima.

Suomen ainoa beastmaster?

susi_ulvoo

Jääsken pitäjässä Vuoksen yläjuoksun varrella asui 350 vuotta sitten ”noitamies” Lauri Hannunpoika Kapainen, jota syytettiin – ja joka jopa tunnusti – noituneensa sudet, jotka olivat Jääsken pitäjässä riehuneet ja tappaneet 18 lasta. 10. huhtikuuta 1652 pyöveli kuittasi hopeataalareita: ”Kaulan katkaisu ja polttaminen 2:16:-”. Tapaus mainitaan dosentti Lappalaisen susihistoriikissa  ”Suden jäljet”. Lappalainen arvelee, että Kapainen asetettiin syytteeseen luultavasti siksi, että hänessä oli saamelaista sukujuurta. Kirjassa ei mainita ketään muuta susinoituudesta teloitettua, joten Lauri Kapainen lienee Suomen mittapuussa erittäin harvinainen henkilö.

(Lähde: Dosentti Antti Lappalaisen kirja ”Suden jäljet”, jonka luki bloggaaja Paahtoleipä, jonka blogin luki Harri Kapanen, joka vinkkasi asiasta allekirjoittaneelle)

InkerinKarttaInkerinmaan Kapaset

(Jos tiedät jotain aiheesta,  laitahan viestiä. Tietoni perustuvat vain webhakukoneiden Inkeri + Kapanen -hakuihin.)

Inkerinmaa alkaa vanhan rajan takaa. Heti rajan takana oli Lempäälän pitäjä. Lempäälän historiassa mainitaan  S Kapanen, joka edusti Tuutarin kuntaa, kun 44 kunnanvanhinta kävi 14.4.1898 pääsiäistervehdyksellä keisarillisten majesteettien luona.

Hiski-tietokannassa on tietoja Inkerinmaalta Tuutarin ja Hietamäen seurakunnista. Tuutarista löytyy vuosilta 1834-1836 useampi Kapasen perhe:

Olof Ad:s Kapain + Anna Heinr:tr Iho, lapsia Zacharias (1834) ja Andreas (1836)
Peter Dan:s Kapain + Cath: Samuels:tr Jormoin, lapsia Judith (1834)
Adam Jos:s Kapain + Agnetha Pet:tr Teppanain, lapsia Peter (1834)
Heinrich Jos. Kapain + Eva Friedr:tr Pukoin
Adam Heinr:s Kapain + Helena Lars:tr Wesikko, lapsia Mickel (1834)
Joseph Joh:s Kapain + Maria Joh:dr Havoin, lapsia Anna (1834)
Abrah. Joh:s Kapain + Eva Josep:tr Heinoin, lapsia Joseph (1835)
Henrick Joseph:s Kapain + Eva Friedr:dr Pukoin, lapsia Moses (1835)
Peter Abrah: Kapain + Sara Abr: Hywoin, lapsia Michel (1836)

Tuutarin Kapasia:

  • Irma Kapanen syntyi Tuuterin Riehkalassa (Kapasissa) 5.4.1923 Sakari Pietarinpoika Kapasen tyttärenä. Hänestä on kaksisivuinen artikkeli Inkerin viesti -lehdessä nro 4/2003. Irma tuli Suomeen 1943, mutta hänet kuljetettiin takaisin Neuvostoliittoon 1944. Irma opiskeli Petroskoissa suomen ja venäjän kielten opettajaksi, toimi opettajana aluksi Karjalassa ja Länsi-Virossa. Viron miehityksen päätyttyä Irma pääsi inkerinsuomalaisena paluumuuttajana  1991 Suomeen.

Venjoen Kapasia:

  • Ruotsissa asuva Kari Kapanen kaipaa tietoa Venjoella asuneesta Kapasen suvustaan. Karin sukupuu on myHeritage-palvelussa: isoisä Jaakko Kapasen (1881-1964) ja isoäiti Sohvi Hyvärin (1893-1961) lapsia olivat Anna (s. 1920), Simo (1922) ja Juho (1924) Kapanen. Kari Kapanen on Juhon poika. Lähetä viesti Karille (kari@karix.se  – in English or på svenska) jos paikkakunta Venjoki yhdistyy mielessäsi Kapasten sukuun.
  • Luukkosten sukutauluista löytyy Maria Matintytär Kapanen, joka on ”Syntynyt 15.6.1862 Kapasi” ja mennyt naimisiin Mikko Luukkosen kanssa Venjoella 29.6.1880.

Savakot ja äyrämöiset

Inkerinsuomalaiset johtuvat kahdesta juuresta eli heimosta, savakoista ja äyrämöisistä, joiden esi-isät saapuivat aikanaan Inkeriin Savosta ja Äyräpäästä. (…) 1800-luvulla savakot ja äyrämöiset erosivat kovasti toisistaan.”

Aiheesta voit lukea lisää Inkeri-liiton julkaiseman Inkeri-lehden maaliskuun 2014 numerosta. Sekä Inkerin äyrämöisillä että savakoilla esiintyi osittain samoja sukunimiä, mm. Kapanen. Venjoen ja Inkeren kylissä eläneet Kapaset olivat savakkoja. Sen sijaan Tuutarin kylän Kapaset olivat äyrämöisiä.

Peter Köppenin (Petr Keppen) artikkelissa ”Die Äyrämöiset und die Savakot”  (julkaistu 1867, luettavissa e-kirjana tästä) on laaja analyysi savakkojen ja äyrämöisten erilaisuudesta: erilainen murre, erilaiset tavat, erilaiset tyypilliset luonteenpiirteet, erilainen ulkonäkö, erilainen suhde uskontoon jne. Sekä savakkojen että äyrämöisten kerrotaan muuttaneen Inkerinmaalle satoja vuosia aiemmin, jo 1300-luvulta alkaen. Kirjassa kuvataan, että äyrämöiset ja savakot (savolaiset) ovat kuitenkin myös Inkerinmaalla pysyneet erilaisina ja erillisinä ryhminä.

Kirjassa on taulukoitu alueen kylät – väestönlaskennassakin tehtiin näköjään jako savakoihin ja äyrämöisiin. Esim. Kapaisin kylä löytyy sivulta 59. Jos siis tiedät, missä kylässä sukulaisesi asui, taulukoista voi päätellä, kumpaan ryhmään he kuuluivat.

Nämä savakkojen ja äyrämöisten historiaa kuvanneet kaksi tietolähdettä löysi Magnus Räpp, jonka kommentti löytyy tämän sivun alaosasta – kiitos!

_______________

Stalinin vainot kohdistuivat myös Inkerinmaan Kapasiin. Suomalaisesta syntyperästä seurasi kuolemantuomio, esimerkiksi näin:

Kapanen Adam Semenovitš, s. 1901. Leningradin alueen Slutskin piirin Rehkolovon kylän asukas. Ei puolueen jäsen, suomalainen. Palovartija. Vangittu 15.2.1938. Ammuttu Leningradissa 5.5.1938.”

Saman tuomion sai Inkerin martyrologian mukaan 14 Kapasta: Adam Kapanen (syntynyt 1901), Aleksander Matinpoika (1925), Juho Abraminpoika (1885), Juho Adaminpoika (1886), Juho Matinpoika (1905), Matti Juhonpoika (1892), Simo Juhonpoika (1920), Simo Simonpoika (1908), Stepan Aataminpoika (1899), Tahvo Aataminpoika (1899) ja Väinö Juhonpoika Kapanen (s. 1916). Myös nimi Kaponen toistuu viisi kertaa.

Onneksi hengissäkin selvisi monia Inkerinmaan Kapasia, ja heidän jälkeläisensä vaikuttavat yhä. Valtakunnallisissa Inkerinsuomalaisten kesäjuhlissa 2013  yhtenä ohjelmanumerona ”Irma Kapanen lausui Ylistyslaulun Turulle”.

_______________

Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen armeijassa palveli vapaaehtoisia myös inkeriläisiä. Luettelo Erillispataljoona 6:ssa palvelleista inkeriläisistä vapaaehtoisista sisältää 11 Kapasta:

Kapanen, Antti 15/2 23 Äiti: Kapanen, Sofia -> Masku
Kapanen, Antti 9/11 24(30/11 23) Isä: Kapanen, Matti -> Kauhajoki
Kapanen, Eino 23/6 23 Äiti: Kapanen, Sofia -> Puumala
Kapanen, Juho 29/12 19 Äiti: Kapanen, Anna -> Lauttakylä, Huttinen
Kapanen, Juho 23/1 23 Äiti: Kapanen, Sohvi -> Uskela, Veitakkala
Kapanen, Mikko 16/5 97  Vaimo: Kapanen, Eeva -> Suomenkylä, Lampala
Kapanen, Mikko 29/9 11 Setä: Kapanen, Sakarias -> Somero
Kapanen, Vihtori 25/1 25  Äiti: Kapanen, Sofia -> Laukaa, Vihtavuori
Kapanen,Vihtori 25/10 25 Veli: Kapanen, Reino -> Laukaa, Vihtavuori
Kapanen, Viljo 17/8 24 Täti: Kapanen, Anna
Kapanen, Väinö 5/5 24 Veli: Kapanen, Viktori -> Tuulos, Syrjäntaka

Kapaset ja Kapajaakot

Kun Kapasten eri sukuhaarat seuraavat esi-isiensä ketjua taaksepäin, osa löytää sukunsa juurilta nimen Kapain, osa nimen Kapajaakko. Olivatko Kapaset (Kapain, Kapainen, Capain) ja Kapajaakot (Kapaiackon, Kapajakoinen, Kapajakoin ja Kapajako) siis alunperin eri sukuja? Ehkä. Vaihtoehtoisia selityksiä on kuitenkin muitakin.

Varmuudella tiedetään tämä: 1) Sekä Kapasista että Kapajaakoista useimmat ovat asuneet Kerimäen alueella. 2) Kapajaakot ovat 1700-1800-luvuilla muuttaneet vähitellen nimensä Kapasiksi.

Hypoteesi A: Joidenkin Kapasten esi-isä on ollut  Kapain, toisten esi-isä Kapajaakko, ja nyt meillä on yhteinen sukunimi Kapanen.

On mahdollista, että emme alun perin ole kaikki samaa sukua. Tämä ei estä meistä tuntemasta yhteenkuuluvuutta. Monissa suvuissa on samanlainen tilanne. Esimerkiksi vaimoni sukuseura (Väänästen sukuseura) liittää yhteen erillisiä monia sukuhaaroja, joista joillakin on ollut aikoinaan eri sukunimi, esim. Venäläinen. Samoissa sukujuhlissa kuitenkin kaikki erilliset sukuhaarat juhlivat yhdessä ja tutustuvat toistensa historiaan.

Hypoteesi B: Olemme kaikki Kapasia.

Entäpä jos samaan aikaan eläneet Kapaset ja Kapajaakot ovat lähtöisin samasta Kapain perheestä, jonka Jaakko-veljen nimestä on syntynyt uusi sukunimi? Tällöin Kapajaakkojen sukuhaara olisi  nimensä osalta irtautunut Kapasista ja palannut myöhemmin yhteiseen nimeen.

Hypoteesin kumoamiseksi/vahvistamiseksi pitäisi löytää perhe, jonka lapsi on ensimmäisen kerran käyttänyt nimeä Kapajaakko. Jos olet tällaisen perheen tiedot nähnyt, ota yhteyttä.

Hypoteesi C: Olemme kaikki Kapajaakkoja.

Entäpä jos olemmekin lähtöisin samasta Kapajaakon suvusta, jonka eri sukuhaarat ovat vähitellen yksi kerrallaan lyhentäneet nimekseen Kapanen? Kirkonkirjoista nähdään, että Kapajaakkojen eri sukuhaarat ovat muuttaneet nimensä Kapasiksi eri vuosisadoilla.

Löysin geni.com-tietokannasta Regina Raskin tallentaman tiedon nimenmuutoksesta: isä Lars Kapajako (Kapain), poika s. 1762 Lars Larsinpoika Kapanen (Kapain).

Savonlinnalainen sukututkija Esko Kapanen on tutkinut esi-isiensä sukua. Tämä alkuaan Kapajaakkojen suku on mainittu jo vuonna 1562 Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelossa. 1890 alkavassa kirkonkirjassa on Anders Johan Kapajaakon sukunimi Kapajaakko yliviivattu ja siitä lähtien sukunimenä on ollut Kapanen. (Lähde: Esko Kapasen sukututkimus.)

Anders Kapajaakon nimenmuutos Kapaseksi tapahtui  128 vuotta myöhemmin kuin Lars Kapajaakon nimenmuutos. On siis saattanut aikoinaan olla yhtenäinen Kapajaakkojen suku, josta yksi haara on muuttanut nimensä Kapaseksi (Kapain) aiemmin, toinen myöhemmin, ja näin suku on jakautunut vain nimensä osalta. Myöhemmin eri haarat ovat sitten taas muuttaneet nimensä Kapasiksi eri aikoina.

Hypoteesin kumoamiseksi/vahvistamiseksi pitäisi seurata jokaista Kapasen sukua niin pitkälle, että nimen syntyhetki löytyy. Valitettavasti kirkonkirjat eivät useimmissa tapauksissa ulotu niin pitkälle suvun juurille. Omilta juuriltani löydän vain Kapasia (Kapain). Sekä Esko Kapanen että Regina Rask löysivät juuriltaan Kapajaakot.

Ja lopuksi:

On mahdollista, että yllä kuvatut A, B ja C ovat kaikki toteutuneet jossakin, kukin vaikuttaen omalta osaltaan. Vain nimiä tutkimalla emme ehkä saa varmuutta asiasta. Geenitutkimus saattaisi kertoa enemmän.

Geenitutkimus antaa todennäköisyyksiä sille, että kahdella henkilöllä on ollut yhteinen kantaisä N sukupolvea sitten. Esimerkiksi Väänästen Sukuseurassa on 20 sukuhaaraa, jotka ovat olleet erillisiä jo 1700-luvulla ja joiden ainoa tunnettu yhteys toisiinsa oli yhteinen sukunimi. Geenitutkimuksen avulla voitiin osoittaa, että 18 näistä sukuhaaroista periytyy samasta kantaisästä, joka syntyi noin vuonna 1445 — tai plus miinus pari vuosikymmentä. Kun vähintään yhdessä sukuhaarassa tiedettiin hänen nimensä, kantaisän nimi selvisi muillekin haaroille.

Saamelaista verta?

Aiemmin mainitsin Lauri Hannunpoika Kapaisen, joka asui Karjalan kannaksella Jääksen pitäjässä 1650-luvulla. Hänellä mainittiin olleen saamelaisia sukujuuria. (Lähteenä Antti Lappalaisen kirja ”Suden jäljet”). Toisaalla Kerimäen historiassa kerrotaan, että ”saamelaisväestö ei pelkästään väistynyt savolaisasutuksen tieltä, vaan myös sulautui siihen” ja että haukiveroa maksavia lappalaisia liikuskeli Säämingissa vielä 1590-luvulla. Heistä ainakin ”Kapain, Pänsi, Musta ja Hanno Lauri” maksoivat veroa vuonna 1591. (Lähteenä Kerimäen vanha historia, osa 1:1, sivu 16). Molemmat tiedonmurut löysi Harri Kapanen.

Kapasten asuinpaikkakunnista voidaan päätellä, että sukunimi Kapain/Kapanen ei ole peräisin Savoa pohjoisempaa. Toisaalta olisi luonnollista, että myös Kapasen sukuun olisi avioliiton kautta liittynyt alueella alunperin asuneita saamelaisia tai heidän jälkipolviaan.

Mitä muuta tiedät Kapasten sukuhaaroista?

Oletko tutkinut Kapasten sukua – osaisitko kertoa enemmän suvun eri haaroista? Kerrohan lisää. Verkostoidutaan.

Kommentit julkaistaan viiveellä

Kommentit ovat tervetulleita. Ne tulevat näkyviin, kun olen viestit hyväksynyt eli poistanut bottien lähettämät mainokset. Tarkastusviivettä voi olla parikin viikkoa – käyn paikalla silloin tällöin.


Vastaa käyttäjälle Anu Aalto Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

36 ajatuksia aiheesta “Sukuhaarat

  • Harri Kapanen

    Tervehdys, Haeskelin netistä Kapasiin liittyviä juttuja ja törmäsin tähän sivustoosi. Hienoa, että muutkin Kapaset ovat kiinnostuneet sukunsa vaiheista. Näyttää siltä, että meillä on yhteisiä esi-isiä 1700-luvulla. Kerimäen vanhassa historiassa on mainittu Kapain niminen lappalainen. En varmuudella muista missä yhteydessä nimi on mainittu mutta täytyypä tarkastaa.

    Terveisin
    Harri Kapanen

    • Anu Aalto

      Hei Harri!
      Mahdatko olla Janne Paavali ja Martta Kapasen poika? Jos näin on, niin otatko pian yhteyttä minuun? Jos joku tuntee tai tietää jotain Harrista, hänen siskosta Ritvasta tai yllämainituista vanhemmista niin kaikki tiedon murut ovat kultaakin arvokkaampia.

      Terveisin Anu Aalto

  • Pirkko Majanen

    Hei! Olen tutkinut omaa sukuani joka on lähtöisin Impilahdelta. Kuuluivat Kitelän ortodoksideen seurakuntaan.
    Alkuperäinen sukunimi oli Kaba mutta jossain vaiheessa vaihtui Kapaseksi.
    Terv. Pirkko Majanen os. Kapanen

    • Harri Kapanen

      Hei!
      Mielenkiitoista että kapasia on esiintynyt myös nimellä Kaba. Jussi Kapanen oli selvittänyt Kapanen nimisiä paikkoja joista kaukaisin löytyy Laatokan rannalta Salmista, Impilandesta kaakkoon. Onkohan suku levittäytynyt Savo-Karjalasta Itä-Karjalan suuntaan vai toisinpäin? Minun sukuni on lähtöisin Savonlinnan ympäristöstä.

      Terveisin
      Harri

  • Harri Kapanen

    Hei, täällä jo toinen Harri

    Luulen että meidän sukuasiat kytkeytyvät toisiinsa.

    Inkerissä oli oikein Kapasten kylä.
    Isäni Antti (silloin 4v) ja hänen siskonsa Aino Kapanen (silloin 13v), Tulivat Inkeristä sotaa pakoon eestin kautta hankoon.
    Isäni olen jo saattanut hautaan, mutta tätini Ainon kanssa olimme viimeksi Jouluaaton yhdessä ja juttelimme juuri näistä asioista.
    Olemme käyneet lähisuvun kanssa heidän (meidän) vanhalla kotipaikallaan venäjällä, se on noin 40km Pietarista..
    Se oli sotatoimi aluetta ja tuhottiin, väki joutui pakenemaan talveksi metsään, koska alueella taisteltiin 3 vk, jonka jälkeen kylä oli tuhottu.
    Todennäköisesti nyt on kyse samasta suvusta ja sen haaroista.
    Ainolla on hyvä muisti ja kun hän selittelee kaikkia sukulaisia, olen jo pudonnut jo kärryiltä.
    Nyt olisi viimeisimpiä hetkiä saada nämä muistot talteen ja sukupuu voisi sinunkin osaltasi täydentyä.

    Terv: Harri

    harri.kapanen @Hotmail.com

    Aino on vielä melko voimissaan ja muistaa vanhat asiat melko hyvin. mutta luulen ettei kovin kauan.

    • Pekka Kapanen

      Hei! Isäni Väinö ja isoäitini Anna olivat tietääkseni lähtöisin Kapasten kylästä Inkerinmaalta. Tulivat Hangon kautta Suomeen n.1945 ja isäni rengiksi Pohjanmaalle. Isoisäni Matti Kapanen s.1900 löytyi ja tuli pitkille vierailuille poikansa luokse Suomeen 32v. Siperian karkoituksen jälkeen. Minua kiinnostaa isäni ja isoisäni vaiheet ennen sotia. Pako matka Tallinnaan jona aikana isäni sisarukset menehtyivät. Meitä kolme Väinön poikaa pääkaupunkiseudulla perheineen. Itse työskntelen opettajana Stadin aikuisopistossa.

  • Pasi Kapanen Artikkelin kirjoittaja

    Mulla olisi 1732 luvulle asti menevä sukututkimus omasta sukuhaarastani. Selvitys alkaa talollinen Matti Kapanen, Huhtia kylästä / Matts Capain Huhtias by, synt. 1734 ja kuoli 26.10.1788 ja vaimonsa Katri Hyvärinen. Jaakkiman suunnalla sitten poikansa Matti/Matts. Ja tämän ryhmän alkuosoitteena löytyy Kurenranta 8, Jaakkima. Edesmennyt isäni löytyy tutkimuksen loppuosasta, Kaarlo Toivo, s. 2.2.1928 Jaakkimassa. Hänen sisarensa Vappu Kaarina elää edelleen 84 v.

    Siinä ei ole päiväystä mutta aikaa siitä on vähintään 10 v ja ehkä 15-20 vuottakin. On entisajan koneella kirjoitettu. Selvityksen tehnyt henkilö löysi tiedot Mikkelin maakunta-arkistosta jos oikein muistan.

    Asun Dominikaanisessa Tasavallassa ja ”harrastuksenani” Suomen kunniavarakonsuli siellä (kunniatehtävä, ei työ). Nyt olen syntymäkaupungissani Raumalla ”kesän vietossa” hiukkasen etuajassa.
    maili: pasi@kapanen.info, web: http://www.kapanen.info

  • Matti Seppänen

    Törmäsin sattumalta sivuusi. Olen kotoisin Kulennoisista ja sukua on ympäri Kerimäkeä ja Punkaharjua.

    Simpala on tuttu myös, Kupiaisten kautta. Simpalassa asui myös Kuutteja ja oman haarani Kuutit asuivat myös Säämingin Inkilän kylän Kapajaakkolan tilalla. Näköjään yksi Kapajaakkokin ja muuta Kapanen löytyy aineistostani.

    Kapajaakkolan tila on Moinniemen eteläpuolella Moinsalmella ja se löytyy esim. kansalaisen karttapaikasta. Kapakkala on tunnettu edelleenkin Simpalassa.

    Luulen, että Kapajaakkojen juuret löytyvät Inkilästä varsin kauaksikin. Hiski kertoo, että Kapajaakkoja oli Moinniemellä jo 1700-luvun alussa.

  • Eija Anttila

    Hei!
    Aivan sattumalta löysin sivut ja luin kiinnostuneena tarinoita Kapasista.
    Mummoni Anna Kapanen ( s.25.8.1906 – k. 12.6.2009) asusti miehensä Antti Suomalaisen kanssa Venjoella todennäköisesti Suuri-Saklinan alueella. Mummoni syntymäpaikkaa en tiedä, mutta äitini Elsan (s. 1938) syntymäpaikaksi on merkitty Venjoki. Perhe pakeni v.1943 Viron/Paldiskin kautta Hankoon ja he jäivän asumaan suomeen. Kovin vähän tuli mummolta asioita kyseltyä hänen eläessään ja niimpä minulla onkin nyt todella vähäiset tiedot äitini puolen suvusta.

    terveisin: Eija Anttila

  • Pirkko Kapanen

    Isoisäni oli Dimitri Kapanen Suistamolta rajan takaisesta Karjalasta synt 15.5 .1889 .Kuoli 1.4.1961 Pielisjärvellä. Hänet vihittiin avioliittoon 3.2.1915 Anastasia Timofeitr:n omaa sukua Lipitsän kanssa. Anastasia oli syntynyt 1.10.1890 .Hän kuoli 38 vuotiaana. Dimitrin ja Anastasin avioliittoon syntyi neljä lasta. Vanhin on Ivan ( Johannes) eli Jukka syntyi Suistamolla 8.11.1915. Toiseksi vanhin oli Alvian ( Alvi ) ja sitten Ilmari joka syntyi 1.12.1921. Nuorin lapsista oli tytär Lempi joka syntyi Suistamolla 23.71928. Isäni Alvianmeni naimisiin Hilda Voeno Elisabethin os. Tammisen kanssa.Hän syntyi 4.9.1921 Länvelmäellä. Olen heidän kuusi lapsisen perheen toinen kaksoistyttäristä. Pirkko Kapanen.

      • Pirkko Kapanen

        Hei Neea, selailin pitkästä aikaa näitä sivuja ja näin viestisi.Isäni kuoli 2.12.1997 sydänkohtaukseen Joensuussa ja äitini 11.11.1999 myöskin sydänkohtaukseen kotipihalla Lieksassa. Tänään historiaamme tutkiessa löysin, että karjalainen runonlaulaja Timo Lipitsä on Isän äidin isä. On siitä varmaan joskus ollut puhetta, mutta nuorempana tuo sukuhistoria ei vielä niin kiinnostanut .

  • Hilkka saarinen

    Isoisani: Oskari Juhonpoika Kapanen s. 1.1.1893 . Kuoli nuorena 3.10.1923. Aitini os. Annikki Kapanen. Etsin isoiani mahdollisia Veljia/ siskoja ym.

  • JKT

    Hei,

    Isoisäni äiti Ida Matilda oli tyttönimeltään Kapanen ja kotoisin Jaakkimasta. Hänen isänsä oli Juhana Simonpoika Kapanen (s. 15.7.1841, Jaakkima, Kureranta 8), jolla oli vaimonsa Lovisa Wenäläisen kanssa lapset: Ida Matilda, Alvina, Hilda Olivia, Lydia Albertina, Karolina, Johan Ferdinand ja Oskar. Juhanan sisarukset olivat Maria, Anna, Matts, Johan, Simon ja Helena.

    Juhana Simonpojan isä oli Simon Mattson Kapanen (s. 19.11.1799, Jaakkima, Kureranta 8). Simonilla oli vaimonsa Maria Johansdr Jantuinin kanssa lapset Maria, Anna, Matts, Johan, Simon, Helena ja Juhana. Simonin sisaruksista tiedän Manassen.

    Simonin isä Matts Kapanen esi-isineen on jäänyt tarkemmin tutkimatta. Saattaa olla, että tämä Kapasten sukuhaara kytkeytyy Pasi Kapasen tutkimiin, niin ikään Kureranta 8:ssa asuneisiin Kapasiin.

  • Ulla Grönfors (os.Kapanen)

    Hei,

    Kiinnostuksella luin ihan sattumalta löytämäni sivun. Olisi tosi mielenkiintoista saada tätä kautta lisää tietoa Kapasen sukuhaaroista.

    Isäni syntyi Inkeressä Kapasin kylässä 1929 (k. 2003 Espoossa). Hänen veljensä Vihtori (s. 1925) palveli erillispataljoona 6:ssa ja pakeni jossain vaiheessa Ruotsiin, jossa hän kuoli 1954.

    Isäni vanhemmat olivat Juho (kadonnut) ja äiti Sohvi (kuoli nälkään) Kapanen. Isäni pakeni Stalinin vainoja lapsiorpona (13-14v) Paldiskista Hankoon, josta siirtyi Hämeeseen. Mainitsit viestissä Aino-tätisi, joka suurinpiirtein saman ikäisenä tuli Suomeen. Olisivatkohan olleet samalla matkalla? Vieläkö tätisi elää? Olisi kiva kuulla enemmän hänen muisteluistaan noilta ajoilta. Valitettavasti tietoa on tosi vähän saatavissa.

    Isäni oli yksi niistä (tietääkseni harvoista) lapsiorvoista, jotka onnistuivat välttämään palautuksen N:liittoon….siis Siperiaan. Julmia kohtaloita!

    • Anna Unhola-Vehmas

      Hyvät Kapasen suvun jäsenet – kiitos tästä sivusta ja toivottavasti löydämme sukujuuret!

      Äitini kotitalossa (Salon) Suomusjärven Laidikkeen kylän Öystöllä asui koko aikuisikänsä inkeriläinen Anna (Anni) Kapanen (1921-1998) ja lähitalossa Perttulassa (Killinsuolla) hänen sisarensa Helmi Kapanen (1926-). He tulivat keväällä 1943 Inkerinmaalta Viron Klooga-leirin ja Paldiskin sataman kautta Hankoon karanteenileirille ja sieltä Salon kokoomaleirille. Äitini Laura Koiton äiti Anna Koitto, Öystön emäntä haki sisarukset Salosta ja heidät tuotiin hevosella Laidikkeelle.
      Anni-täti oli samanvuotinen äitini kanssa, ja talossa oli viisi muutakin tytärtä (15-30-v) ja kaksi poikaa (19- ja 13-v), joiden kanssa Annista tuli kuin yksi sisarus. Hänelle rakennettiin vintille oma huone, ja hän toimi karjanhoitajana. Palautustilanteessa 1945 Annikin pakkasi laukun ja hänet vietiin Salon rautatieasemalle, mutta erityinen juna ei jostain syystä tullutkaan, jolloin ehdittiin pyytää Suomusjärven papilta anomuskirjeen laatiminen, ja Anni sai jäädä. Tosin ei ymmärretty, että jokainen halukas olisi saanut jäädä joka tapauksessa. Asia kuitenkin huoletti kovasti, ja isoisäni Lambert Koiton muistetaan sanoneen: ’Mä vaikk´ mettään sun piilotan, ei sun tart´ sinn´ ikänä takasi mennä!’
      Helmi Kapanen elää vielä ja on järjissään, asuu Suomusjärven Kitulan vanhainkodissa, ja häntä pitäisi myös puhuttaa muistoistaan. Äitini muisteli, että sisarukset olisivat tulleet Helena-tätinsä kanssa, mutta mitä hänelle tapahtui ja mitä vanhemmille ja muille mahdollisille perheenjäsenille oli tapahtunut, ei tiedetä.
      Olisi todella hieno saada selville, ketkä ovat yhteistä sukua ja mitä kaikille on tapahtunut.

      Mielellään yhteydenottoa odottaen, terveisin,
      Anna Unhola-Vehmas
      Koulutie 6 a
      23800 LAITILA

      • Veronika Kuvshinova

        Hei Anna,

        mielenkiinnolla luin kommenttisi. Todennäköisesti olemme sukua, mutta varmaan aika kaukaista. Mielenkiintoista kuitenkin, että myös meidän suku oli lopulta päätynyt Inkerista Salon seudulle jo toiseen kertaan.

        Isoisoäitini Ekaterina (Katarina?) Ivanovna Kapanen syntyi 30.10.1906 Lomonosovin alueella (mahd. Riehkalassa) meni naimisiin Ivan Adomovitch Kaskelaisen kanssa ja heille syntyi kolme lasta: Julia, Viktor ja Valentina.
        Julia Nikkinen (os. Kaskelainen) (17.9.1933) meni naimisiin Eino Nikkisen kanssa (15.10.1933)
        Heille syntyi kaksi poikaa Einar Nikkinen (23.9.1957) ja Viktor Nikkinen (4.3.1959)
        Viktor meni naimisiin Olga Nikkisen (os. Sysoljatina) kanssa.
        Heille syntyi kaksi lasta Veronika Kuvshinova (os. Nikkinen) (28.7.1986) ja Oleg Nikkinen (4.8.1989)

        Sodan aikana Ekaterina Kaskelainen (os. Kapanen) lapsineen oli myös Paldiskin leirissä, josta heidät kuljetettiin Suomeen. Suomesta he palasivat Neuvostoliittoon.

        Vastaava tarina oli myös Nikkisillä – isoisoäitini Edi Nikkinen ja kaksi poikansa Eino ja Simo olivat sijoitettu Salon seudulle. Myöhemmin Ekaterina Kapasen tytär Julia Kaskelainen meni naimisiin Eino Nikkisen kanssa.

        Minun vanhempani tulivat Suomeen paluumuuttajina vuonna 1998 ja asuvat edelleen Salossa. Minä ja veljeni muutimme Helsinkiin.

        Tutkimme sukumme historiaa ja verkostoidumme mielellään!
        Sukuamme ovat myös Kämärä (os. Kapanen) Maria Ivanovna (Narva, Viro) ja Kabanen Pjotr Ivanovitch (Petroskoi, Venäjä)

        Meitä kiinnostavat ainakin seuraavat sukuhaarat: Kapanen, Kaskelainen, Nikkinen

        • Julia Kutsar

          Tere, olen ka Kapaneni suguvõsast. Minu isapoolne vanaema oli Aino Kapanen ( sünd.14.03 2016, Leningradi oblastis, Perejarovos). Elas Venemaal Leningradi oblastis ja sõja ajal elas Karjalas, Kemi oblastis. Hiljem 1970a emigreerus pojaga Eestisse, Rakvere kanti. Minu vanaemal oli veel 1 õde ja 5 venda. Genis on kõik andmed olemas. Tal sündis poeg Valeri 1942 aastal Karjalas. Mina olengi selle Valeri tütar, sündisin 1973 aastal Eestis, Rakveres.

    • Virpi Talja

      Hei,
      kylläpä on tutun kuuloisia vaiheita. Äitini äiti oli Sofia (Sohvi) Kapanen syntyisin Inkerestä. Hän kuoli nälkään vuonna 1942, kuten myös miehensä Juho Nerman vähän aikaisemmin. Äitini Maria Nerman (syntynyt Venjoen Jäniskylässä v. 1932) oli orpo, joka tuli Suomeen Paldiskin ja Hangon kautta vuonna 1943. Hän tuli tätinsä kanssa ja he päättivät olla palaamatta NL:oon..
      En tiedä äidinäitini Sohvi Kapasen suvusta mitään, en edes hänen isänsä nimeä. Voi olla, että ainoa tapa varmistaa sukulaisuuksiani Kapasiin on DNA-sukututkimus. Olen teettänyt DNA-testin pari vuotta sitten. Äitilinjani (myös Sohvi Kapasen) on mt-haploryhmää T2b9. Se on Suomessa harvinainen ryhmä. Olisi mukavaa, jos joku lähisukulainen löytyisi samaa haploryhmää. Jos joku teistä teettää DNA-testin FamilyTreeDNA-firmassa, niin voi olla että löydämme toisemme.
      DNA-sukututkimuksesta lisää: http://www.kurrinsuku.net

  • Kirsi (os. Kapanen)

    Hei. Mielenkiintoisia nämä sukututkimusasiat. Oman isäni sukua pystyy jäljittämään Parikkalan Joensuun kylään (Joensu, Joensuby jne.). Oma olettamani Kapasen sukunimen ulkoasusta n. 1600 – 1800-luvuilla: Koska Suomen hallintoielenä oli Ruotsin vallan ja suurruhtinaskunnan aikana ruotsi, käyttivät papisto myös kirjauksissaan pääosin ruotsia. Sama ihmisen tai samassa talossa asuneen sukunimi voi olla kirjattu eri tavoin. Esim. Saman henkilön sukunimi on vaihdellut (syntymäaika ja asuinpaikka ja sukulaiset pysyneet samana) Kapanen – Kapain – Kapoin. Suomalaisia nimiä pyrittiin vääntämään ruotisinkieliseen asuun. Muutenkin nimien ulkoasuissa esiintyi vaihtelua, joka täytyi johtua muusta kuin nimen muuttamisesta. Onko tämä johtunut kirjaajan vaihtumisesta tai jostakin muusta?

    Terv. Kirsi

  • Tarja Kapanen

    Hei, Mieheni (Mika Kapanen s. 1970) isä Reino Kapanen (1930-2009) on äitinsä, Sonjan (asui loppuajan Ruotsissa) ja veljensä, Pertti Kapasen (asui Ruotsissa) sekä sisarensa (Veera, asuu Jyväskylän lähellä) tullut sodan aikoihin Viron kautta Hankoon karanteenileirille. Muistelen Renin olleen tuolloin 12 vuoden ikäinen, muut lapset oli pienempiä. Hangosta he siirtyivät Kangaslammille, Varkauden lähellä. Lopulta Varkaudessa asui vain Reino ja nyt hänen poikansa eli Mika perheineen (6 Kapasta). Perhe asui Tuutarissa, kylä oli joku Kapaseen viittaava. Käytiinkin v. 2000 tuolla Tuutarissa. Reinon isä, Paavo oli haettu kotoa Venäläisten toimesta eikä hänestä sen jälkeen kukaan kuullut yhtään mitään. Muu perhe haettiin Viroon heidän ollessa piilossa kellarissa, tuurilla selvisivät. Pertin perhettä asuu edelleen Ruotsissa. Olisi hienoa kuulla mahdollisista sukulaisista. Me olemme eläneet siinä uskossa että sukumme on tässä, nyt vanhimman tyttäremme mies otti Kapasen nimen ja heidän pojastaan tuli Leo Kapanen. Löysin muuten tämän sivunkin niin että googetin kuinka monta Leo Kapasta suomesta löytyy 😉 Terveisin Tarja Kapanen (mika.kapanen@luukku.com)

  • Antti Kapanen

    Tervehdys ja kiitos ylläpitäjälle mahtavasta sivustosta. Unto Kapasen selvittämä sukutaulu on meilläkin kotipaikalla Kerimäellä. Olen parin viikon päästä maisemissa ja voin katsoa mitä muuta tietoa kotoa mahtaisi löytyä.

    Terveisin
    Antti Kapanen

  • Kaija Ruuskanen

    Suomusjärven Öystöllä asuneen inkeriläisen Anna Kapasen sisar Helmi, s. -27 elää, asui sisarensa kanssa Öystöllä. Kummallakaan sisaruksista ei ole ollut perhettä.

  • sisko koskivirta

    Minun esiäitini oli Maria Lovisa Kapanen s.2.7.1841 ja meni naimisiin Kerimäen kunnan karvari Gustaf Forströmmin kanssa. Sukunimi on Koskivirta suomennettu joskus 1906. Isoisäni oli Aarne Einari Koskivirta ja isäni Martti Koskivirta. Itse olen Sisko Koskivirta. Asun Hangossa.

  • Inkerin Kapaset

    Hei! I have ancestry among Ingrian Kapanen families, from Tuutari and Venjoki (different families). The oldest known Kapanens from Tuutari parish that I have found so far are Lauri (my ancestor) and his brother Tuomas Kapanen from Riehkala village, where they first appear in 1671. His profile in geni: https://www.geni.com/people/Lasse-Lars-Kapanen/6000000033802443489 Their decendants lived in the same village until the World War II. There were also Kapanen families in Venjoki and Inkere parish. I don’t know if these different lines were related to each other or not, but I’ve read that Tuutarin Kapaset were äyrämöiset (originating from Äyränpää in Karelia), while Venjoen and Inkeren Kapaset were savakot (originating from Savo), indicating that maybe they were not related after all. I know there were Kapanens both in Karelia and Savo, so it seems possible that there were at least two different Kapanen lines. All the best, Magnus

    • Veronika Kuvshinova

      Hi Magnus!

      It was a pleasure to read your comment. I believe we might be relatives, since I my grandgrandmother was Ekaterina Ivanovna Kapanen from Riehkala. However, I know nothing about her parents except that they both died before WWII.

      Best regards,
      Veronika Kuvshinova (os. Nikkinen)
      veronika.kuvshinova@gmail.com

  • Virpi Launonen

    Hei, saisinkohan tätä kautta yhteyden Ulla Marja Kapaseen, jonka isä on Veikko Taavetti Kapanen. 🙂 Toivottavasti! Eli jos joku sivulla tuntee Ulla Marjan, olisin erittäin kiitollinen, jos voisit välittää yhteydenottopyynnön. Törmäsin Veikkoon tehdessäni väitöskirjaa Salpalinjasta, ja hän oli osallisena tapahtumassa, joka on jäänyt vaivaamaan mieltäni vuosiksi. Minuun saa yhteyden osoitteen virpi.launonen@luukku.com kautta.
    Kiitos jo etukäteen avusta!
    yst. Virpi

    • Anu Aalto

      Hei Virpi!
      Olen Ulla Marjan tytär Anu Aalto. Äitinion sairastunut muistisairauteen ja näin ollen hänen muisti on jo todella huono. Äitini isä Veikko Taavetti kuoli äitini ollessa vuoden vanha ja hänen äiti kuoli kolme vuotta myöhemmin jolloin äitini adoptoitiin Kuopioon. Jotain vähäisiä tietoja on äitini saanut isästään vuosien varrella, mutta ei oikeastaan mitään merkittävää! Olisin todella iloinen jos saisin tietää isoisästäni jotain 🙂
      -Anu

  • Sanna Mutkainen

    Hei. Kuuluukohan isoisäni Leo Albert Kapanen tähän sukuun? Kuollut 1964, syntynyt 1924. Hauta Savonlinnassa. Tarkkaa kuolinpaikkaa en tiedä. Mahdollisesti Tiuruniemi.

  • Paula

    Minulta pitäisi vielä löytyä Alma Kapasesta joitain tietoja. Vanhoja valokuvia ym. Olen saanut ne Koskelan sairaskodin kaseerauksesta, niitä ei ollut kukaan kaivannut kymmeneen vuoteen. Isäni pyysi ne minulle, koska tiesi että olen kiinnostunut kaikesta vanhasta Vanerimatkalaukun, jossa ne olivat, veljeni myi rahan tarpeessaan,
    surin pitkään sen katoamista.
    Alma oli kuvien perusteella Kustaankartanossa, tunnen hyvin sekä Koskelan sairaskodin että Kustaankartanon Helsingissä. Alma oli Kerimäeltä, muistaakseni hautakivien perusteella todennäköisesti hänen äitinsä oli Laamanen. Vuosisadan alun Alman raitiovaunukorttikin löytyy. Kuvat on mukavia, kun katsoo sen ajan muotia. Almaa ei näy missään kuvassa hymyilevänä.

  • Pentti Partanen

    Missähän sijaitsee Inkerinmaan Laukaa? Kirjassa ”Saimaan värit, Valokuvia luonnon mukaan 1903-1915, Sergei Prokudin-Gorski”, on mm. sivulla 64-65 kaksi värivalokuvaa Inkerin Laukaan kansanihmisistä. Kirjan tekijä on Tuomo-Juhani Vuorenmaa, kustantajana Lappeenrannan kaupunki/ Etelä-Karjalan museo. Kirjan ISBN numero 978-951-785-137-4.
    Venäläinen kemisti ja valokuvaaja Sergei Prokudin-Gorski matkusti kameroineen 1903 Savonlinnaan, jolloin nykyisestä Suomestakin syntyi useita upeita väri-valokuvia.
    Sukututkimus terveisin,
    Partanen P

  • Anna Väkeväinen

    Hei!
    Olen Anna Väkeväinen, os. Kapanen. Sattumalta satuin sivuille ja huomasin, että Unto Kapaselta saamani osa sukutaulusta alkaa Jacob Kapain, s. 1672, k. 1752 ja jatkuu Jacob Kapain, s. 1705, k. 1790 Kerimäen Simpalassa. Olen suoraan alenevassa polvessa alkaen vanhemmasta Jacobista pojanpojanpojanpojanpojanpojanpojanpojantyttö. Isäni on Toivo Kapsen poika Einar Kapanen. Olisi mahdottoman mukavaa kuulla löytyykö täältä lähisukulaisia:)